1Ma i watungi tandet lena, “A inanos mot nama lingmulus, lako taro tagun mot ri mot tur nin, ka mot in mat utmakai, ra mot in tama a matanitu anun o God ra in nanpat nama dekdek.”
A pinin o Iesu i tamtama senene
2Numur tan a wonom na bung, o Iesu i ben pas o Pita, o Jems ma o Jon, ra i ben gisen pas detul usapat una tangai ra i tur toto bing. Tiro iai detul tama a pinin o Iesu i wanpat senene.3Anun a kum malu i kabang doko ma i pilpil, ra kataio taginin upiso in gos talapor pas tin namalu lenra.4Ma a tulu nat na ususer detul tama pas o Elaija der nam o Moses der wanpat, ra detul wasiso tomo nam o Iesu.5A tulu nat na ususer detul ngara doko, ma o Pita ke tasman asau ra in watungi. Ra i watungi mukut tan o Iesu lena, “Tene Ususer, i wakak ra dat in kis nin. Metul in pam lako tulu turturup, ara anumi, ara anun o Moses, ma ara anun o Elaija.”7Ra a du bakut i pulus bat pas det. Ma in nalngan ara tagisapat una bakut i watungi lena, “Iri a Nutunglik, a nat na wakak. Mot in longoro i.”8Uniutra, detul tamtama tuptupukus, ikut ka detul tama melet mo taio, o Iesu sot mukut kura i tur tomo nam detul.9Ra det wan pirso nanan tagisapat una tangai, o Iesu i turbat tar detul sur gong detul inanos tar taio un asau ra detul sa tama tari, tuk una bung ra a Nutun a Musano in katutur gusun a minat.10Detul mur a wasiso ra, ma ka detul inanos taio nami, ikut detul ting etalai detul lena, “Asau a kukurai na katutur gusun a minat?”11Ra detul ting o Iesu lena, “Sur asau ra a kum tene ususer tagun a Warkurai det watungi lena, o Elaija in nanpat mugu?”12I balu detul lena, “A lingmulus ut, o Elaija in nanpat mugu ma in ukodos melet a kum utna rop. Ma ilai ra di sa tumus tari una Buk Tabu lena, a Nutun a Musano in taramo a susut na ngunungut ma din ipul ru i?13Ikut uniri a watungi torom motul lena, o Elaija i sa wanpat taru, ma det pam a kum sakino petutna uni, elar ut nam anundet a nemnem. A kum utna ri un o Elaija, i elar nama wasiso ra di sa tumus tari una Buk Tabu.”
O Iesu i lakro ru a laulau na nion gusun ara natlik
14O Iesu tomo nama tulu nat na ususer det wanpat nisan a kum nat na ususer. Det tama a labino kunur na taro kura det tur talilis pas a kum nat na ususer, ma a kum tene ususer tagun a Warkurai kura det engaras tomo nam det.15A taro det tama pas o Iesu, ra det kisin doko, ma det kalabor ra det gas pasi.16Ra o Iesu i ting det lena, “Asau ra mot engaras uni?”17Ara musano tagun a taro ra, i balu i lena, “Tene Ususer, a ben a nutunglik a nat musano torom ui, uni a laulau na nion kura uni ma ke wasiso.18A laulau na nion ri i ser umi, i ser woro puku i utiro upiso. A wano i ser busu ma i ser ungingit a kabo lokono ma i ser udekdek a pinpinino. A saring anum a kum nat na ususer sur det in lakro ru a laulau na nion gusuni, ikut ka det pet lar pasi.”19O Iesu i balu i lena, “Mot a taro tagun uniri, ka mot nurnur! A sa kis suano i tomo nam mot. Nangisin mo mot in nurnur? Mot in ben a nat ra urin torom iau.”20Det beni torom o Iesu. Ra a laulau na nion i tama pas o Iesu, uniutra i woro pirso tar a natlik. Ra a natlik i puku piso, i tubulus tuptupukus, ma i busubusu a wano.21Ra o Iesu i ting a taman a nat lena, “Nangisin ra i turpasi?” Ma i balu i lena, “Ra i natlik utmakai.22A susut na bung, a laulau na nion i ser woro tari una sungun, o una danim sur in um doko i. Ra un pet lari sur un lakro ru a laulau na nion gusuni, un maris mir, ma un warut mir.”23O Iesu i len tano, “Ilai ra u watung lenri, ‘Ra un pet lari’? Osi ra i nurnur, in pet lar pas a kum utna rop.”24Uniutra a taman a natlik i balu i lena, “A nurnur! Warut iau una nung a lik nurnur.”25O Iesu i tama a kunur na taro ra det kalabor tomo torom det, ra i wasiso dekdek torom a laulau na nion lena, “Ui a laulau na nion, u ngat ma u kutkut. A sak bat ui, un pirso gusun a natlik, ma gong melet mo u sisiop uni.”26A laulau na nion i woiwoi pas, i gunu dekdek tar a natlik, ra i pirso gusuni. A natlik ra, i tamtama mukut elar nama minat, ma a susut na taro det lena i sa mat.27Ikut, o Iesu i pam pas a laman a natlik, ra i dat ukatutur pasi, ma i tur.28Numur det ruk un ara rumu, ra anun a kum nat na ususer det ting eno i lena, “Ilai ra ka met lakro lar pas a laulau na nion gusuni?”29O Iesu i balu det lena, “A ngas na laulau na nion lenri, in pirso kut una niaring.”
O Iesu i wasiso melet una nun a minat
30Det wan tagitiro iai, ma det wan sakit potor una papor Galili. O Iesu ke nemi sur taio in tasman a nubual ra det in kis iai,31uni i nemi sur in ususer anun a kum nat na ususer. Ra i watungi tandet lena, “Din pitar a Nutun a Musano ulaman a taro ma det in um doko i. Numur tan a tulu bung, in laun melet.”32Ka det talapor una kukurai na wasiso ri, ma det ngara sur det in tingi.
Osi ra i labo sakit
33Det wanpat tong o Kapernaum. Ra det ruk una rumu, o Iesu i ting det lena, “Asau ra mot engaras uni ra mot wan nanan una kisapi?”34Ikut ka det balu i, uni det engaras sur osi ra i labo sakit tandet.35O Iesu i kis ra i kabo pas anun a noino ma aru nat na ususer, ra i watungi tandet lena, “Ra taio i nemi sur in labo sakit, i wakak sur in unatino pasi kut, ma in tultul kut anun a taro rop.”36Ra i los pas ara natlik, ma i utur tari epotor tandet. Numur i romo pasi, ma i watungi tandet lena,37“Osi ra in gas pas tu natlik lenri una risang, i gas pas iau ut. Ma osi ra in gas pas iau, ausur i gas pas iau kut, i gas pas o naro ut ra i tulu ru iau urin.”
Osi ra ke turbat dat, i warut dat kut
38O Jon i watungi tan o Iesu lena, “Tene Ususer, met tama ara musano i lakro ru a kum laulau na nion nama risam, ra met turbati, uni i ausur tagun dat.”39O Iesu i balu i lena, “Gong mot turbati. Ra taio in pam tu utna na ukisin nama risang, ken watung lakit tu sakino wasiso un iau.40Uni osi ra ke turbat dat, i warut dat kut.41A inanos mot nama lingmulus, osi ra in tabor mot nam lakalik danim uni mot anun o Karisito, in losi ut anun a ikul.
A utna ra i ben raro a taro sur a sakino petutna
42“Osi ra in ben raro ara tagun a kum nat liklik ri, ra det nurnur un iau, a warkurai toromi in laulau doko tan taio ra din kubus tar tu labino wat un in kabarano, ma din woro murungi usa utasi.43Ra a lamam i ben raro ui, kutus ru i. In wakak ra un ruk una nilaun tukum a tumul kut ui, sur gong di woro ui tomo nama ru lamam rop una labino sungun ra ke ser mat.45Ra a kikim i ben raro ui, kutus ru i. In wakak ra un ruk una nilaun tukum a tumul kut ui, sur gong di woro ui tomo nama ru kikim rop una labino sungun.47Ra in matam i ben raro ui, liok ru i. In wakak ra un ruk una matanitu anun o God nam in teken matam kut, sur gong di woro ui tomo nam arin matam rop una labino sungun.48Tiro iai‘a kum suisui liklik ka det ser mat,ma a sungun kai ke ser mat.’ Ais 66:2449Din umatok a taro rop nama sungunelar nama sol i umatok a etabor ra di pitari torom o God.50A sol i wakak, ikut ra a makasman ino i sa rop, mot in umakasman meleti mo pepetlai? Ken elar! I wakak sur a sol in kis un mot, ma mot in kis na emarom tomo.”