Ynaunjqä 5 iqu, iqueqä hääwi, hääwä ätkqeŋqä
1Itaŋi eŋätqä 5 iqu, iqueqä hääwi, hääwä tqaŋga, nyi qätäqueqä hŋqu qäukuä haqä yätuta äväma, qua täu päkŋgaŋgi äquŋgqe. Itaŋga qu iqueŋi, qua hovqä täpäuŋuä maeqä iquesaŋä qŋqaŋä hutäuqe äwikuwi.2Qŋqaŋä hutäuqe ävqaŋguwäŋga, iqu hovqä iiŋä ique hutäuqaŋga, suakä, tä naqänäŋä ikeqaŋgä ätimäuqä-pa ätimäukqe. Itaŋgqäŋga suakä hovqä iiŋä iquesa ätimäukqä iqu, mäptqä ique qaquvqä eŋqä-pa äkiptaqiyätä, hea iwimäkkqe.3Itaŋi, peŋuä kuapänäŋi, suakä ique äväma, yäŋänäqŋqä qänjuekäta iquauqä eŋqä-paŋi ämapiyi, qua iuŋqä äwekuwi.4Itaŋi peŋuä iquauŋi, tii ätukuwi. “He qoä-qamqä, zä-yäuŋguä hioätqe, yuuwä matäuqä pambiyä. Oeyä. He yuuwä täupŋqe, ämaqä, Goti Hanjuwä Iqueä atäuŋuä iiŋqe, quwqä hipeŋuiu maqŋqä iiŋqä iquaunä imäkpiyä.5He ämaqä iiŋä iquauŋi, qaŋuä 5 täŋä-huŋqä äväpiyä-qe, pizqe mapäsqä pambiyä.” Itaŋga peŋuä iqua, im-imä äwäpu, täŋä-huŋqä äwimiŋuwi, ii qänjuekäta ämaqeu täŋä-huŋqä ävquwä eŋqä-paŋi.6Ämaqeu iiŋä wimeqaŋgaŋi, qu äpäkoŋqäŋqä qävqä ipiyä-qe, mapäkoŋqä ipnuwi. Qu äpäkoŋqä iiŋqe, aaŋä kuapänä äwiŋgaŋgqä-qe, äpäkoŋqä iqu quŋqe, zä wäniqe.7Nyi peŋuä iquauŋi, hiŋuä tiiŋä-näŋä äquŋgqe. Qu hosi iqua eŋqä-paŋä, mäkäŋqä näwi imäkŋgaŋgä, ga quwqä nyuäŋiuŋi, golqä yŋŋa eŋqä-paŋä ämäupu, itaŋga quwqä himä-hiqumuaŋi, ämaqä änyäŋuwä-paŋä iiŋä änymiŋuwi.8Itaŋi quwqä de, apäkä iuauqä dä eŋqä-paŋä iiŋä äupu, quwqä hiquaŋi, laiyonqä iqua äuiŋuwä-paŋä iiŋiqä.9Itaŋga quwqä quikui, nätmatqä ipŋŋqä woyqä eŋqä-paŋä iiŋä eä, quwqä huqe, ptäptäukuä äqäyäpiyi, kalisi kuapänäŋä, hosi iqua mäkäŋqä qaŋä tnäŋä eyqiyämeqaŋga, äkakä äqäŋgqä-paŋä iiŋiqä.10Itaŋgqäŋga iquauqä häwqetä, yäŋä marasinqä täŋä-huŋqä quvqä vqetäŋi, qänjuekäta iquauä eŋqä-paŋä iiŋiqä. I etaŋgi, quwqä yäŋänäqŋqä, qokä-apäkä iu täŋä-huŋqä quvqe, qaŋuä 5 wipŋqe, ii quwqä häwqeu äwinä.11Iquauqä naqä ämiwiyqä äpmeŋqä iqu, ii eŋätqä qua hovqä täpäuŋuä maeqä iquesaŋä iqueyqä. Ga Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuä iuŋi, eŋätqä iquenyqe, ‘Abätonäuä’ änyuätkuwi. Itaŋga Grikä iquauqä aŋä-kukŋuä iuŋi, ‘Apoliyonä’ änyuätkuwi. Yoqä iquaquiyqä qakui, ‘Qui Imäkqä Iqueyqä’.12Itaŋga haŋä-iqä naqä hiŋuiqäŋä iqu qäpu eqäqe, qätä nyipiyä. Haŋä-iqä naqä hŋquaqu qänaki yqänä äquvepäŋqiyä.Ynaunjqä 6 iqu, iqueqä hääwi, hääwä ätkqeŋqä
13Itaŋi ynaunjqä 6 iqu iqueqä hääwi, hääwä tqaŋga, nyi maŋä hŋqu qätä äwikqe. Maŋä tqu, golqä hiqäva-imäkqä ttawä, Goti Iqueä hiŋuä iqi äwiŋqä iqueqä komqä-hänyeŋä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquautaŋä yäpä iqisa tqaŋgi äwikqe.14Maŋä iqu eŋätqä 6 hääwä qätätaŋgqä iqueŋi, tii ätukqe. “Eŋätqä hŋquaqui-hŋquaquiŋä, eqä naqä Yupretisiu guä äqäyämbu äpmeŋuwä iquauŋi, huätä iwasqiyäwatiyä.”15Eŋätqä iiŋä iqua, “Hiunjiŋqä, qaŋuiŋqä, quväukuiŋqä äkŋgaŋqätiyä” tpu, näwinyä imäkmbu, äpmamiŋuwi. Maŋä iqu iiŋä tquaŋga, iqu eŋätqä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquauŋi, qokä-apäkä iuŋi, hŋquaqu-hŋque iwäsäupu, iquautaŋä hŋqueŋi, pizqä päkpŋqä diŋqe, iwasqäyäwatkqe.16Itaŋga quwqä mäkä-iqä hosiu äpmamiŋuwä iqua, aaŋä kuapänä, 200 miliyänqä äpmamiŋuwiŋqä qätä äwikqe.17Itaŋi wätqä eŋqä-paŋi, hosi iquatä, ä hosiu äpmamiŋuwä iquatäŋi, quwqä suqe, nyi hiŋuä tiiŋä äquŋgqe. Iqua niqŋqä woyqä quwqä quikuiu ämäŋänmiŋqe, hui häŋesqä, hui heawiqä, ä hui hiuisqe. Hosi iquauqä nyuäŋi, laiyonqä iquauqä nyuäŋä-näŋiqä. Itaŋga, teu, suakiu, hikä piyaŋä-weqä tä änätŋqeu, eeqänäŋä iqua, quwqä maŋita ätimäwa äumiŋuwi.18Itaŋga nätmatqä ququvqänäŋä hŋquaqui-hŋqueŋä iqua, ämaqä kuapänäŋä, hŋquaqui-hŋque iwäsekuwä iquautaŋä hŋqueŋi, pizqä äpäkkuwi. Ii teu, suakiu, hikä piyaŋä-weqä tä änätŋqe, hosi iquauqä maŋiuta ätimäwa äukuwä iquayi.19Itaŋga hosi iquauqä häwqe, nyuäŋätäŋä qämakä-näŋä eä, ämaqeuŋi iitä yuuwä ätämiŋuwi. Quwqä yäŋänäqŋqe, maŋiutä, häwqeutä, äwämiŋqe.20Goti quaŋgi, qu hiŋuä-täŋä, qätä-täŋä, qaŋä uwqä-qua hmanji.Ämaqä huizi, nätmatqä ququvqä hŋquaqu-hŋqueŋä iquautaŋi, mäpäkoŋqä imiŋuwä iqua, qu nätmatqä quwqä hipaitä imäkmiŋuwä iuŋi, tuwä mäwiyqä, äwqä yqänä äwimiŋuwi. Auqä, qu dŋä ququvqä iquauqä yoqetä, goti quaŋgä iquauqä yoqetäŋi, haqeu ämamäupu, qoŋä woktäuqe, mävquatämäuqä imiŋuwi. Goti quaŋgä golqeu, silpaiu, brasiu, hikiu, zeu, ga nätmatqä iiŋä iqua, qu hiŋuä-täŋä, qätä-täŋä, qaŋä uwqä-täŋä-qua hmanji.21Ämaqä häŋä yqänä äpmamiŋuwä iiŋä iqua, ämaqä huizi iu pizqä äpäsäpu, paaqä imäkäpu, ä huiwä yaŋä hiŋgi änyäkipu, itaŋga nätmatqä quwä hiŋgi ämayäkämiŋuwä-qe, aŋgi kŋuä äkunmäknäpu, suqä iiŋä iquauŋi tuwä mäwiyqä imiŋuwi.